Vanhemmaksi varttuessa armokuolema saa uusia sisältöjä, kun elämänkokemus karttuu. Itselleni yksi herätys oli Linn Ulmanin kirja Armo, jossa pariskunnan toinen osapuoli sairastuu vakavasti ja puolisot sopivat, että oikean hetken tullen terve puoliso avustaa sairasta kuolemaan niin, ettei tämän tarvitse elää elämää, joka ei ole elämisen arvoista. Oikea hetki on kuitenkin loppujen lopuksi subjektiivinen ja muuntuva käsite, kuten kirjan lopussa käy kolkolla tavalla ilmi.

Eutanasia on esillä tuoreimmassa Lääkärilehdessä, kun Terhokodin (saattohoitolaitos) ylilääkäri Juha Hänninen kirjoittaa pääkirjoituksessaan Laki eutanasiasta – onko nyt aika? eutanasiakäytännöistä Euroopassa. Silmiin osuu erityisesti kirjoituksen lopulla oleva tieto: “Kipu oli harvoin perusteena kuolinavun hakemiselle, vaan useimmiten elämän merkityksettömyys, kyvyttömyys tehdä mitään ja kuoleman läheisyys.” Tämä(-kin) tutkimustulos allekirjoittaa toimintaterapian paradigman ytimen; sen, että merkityksellinen toiminta on ihmiselle välttämätöntä.

Itselleni kirjoituksessa oli myös se uusi tieto, että Suomessa itsemurhan avustamisesta ei tuomita rangaistukseen toisin kuin muissa Pohjoismaissa.

Gottmanin mukaan neljä avioliitolle tuhoisinta suhtautumistapaa ovat;

• halveksuva
• puolustautuva
• arvosteleva ja
• lukkiutunut (engl. stonewalling)

Nämä tunnereaktiot esiintyvät ihmisen puheissa, ilmeissä ja ruumiinkielessä. Gottmanin tutkimuksen mukaan yhtä kielteisyyden osoitusta kohtaan tarvitaan viisi myönteisyyden osoitusta. Myönteisyyden osoituksista tärkein on tunnustuksen antaminen puolisolle. Siis toisen vaivannäön, taitojen tai luonteenpiirteiden huomaaminen ja sen kertominen. Merete Mazzarella mainisee Gottmanin uusimmassa kirjassaan Ainoat todelliset asiat ja puhuu toisen ihannoimisesta. 

Harjoitus 12.

Noudata seuraavana 48 tuntina erityistä tarkkasilmäisyyttä puolisosi suhteen ja anna hänelle tunnustusta aina, kun siihen on aihetta. Ihannoi puolisoasi myös silloin, kun hän ei ole paikalla ja puhu hänestä vain hyvää muille. Jos sinulla ei ole parisuhdetta, voit soveltaa ajatusta entiseen kumppaniisi ja pohtia, mitkä olivat hänen hyviä puoliaan ja huomaavaisuuttaan.

Vaikka avoin ihannointi voi ensin tuntua kornilta, naivilta tai nololta, anna mennä! Jälki on kaunista.

Tässä vapaasti suomentamani ohjeet:

1. Sitoudu kahteen minuuttiin päivässä. Voit jatkaa pidempään, jos siltä tuntuu.
2. Päätä ajankohta ja sytyke. Mieti, mikä ajankohta päivästä on sopiva kahden minuutin meditaatiolle. Valitse sellainen toiminta, joka kuuluu rutiineihisi jo  nyt, ja liitä siihen meditaatiohetkesi (esim. hampaidenpesun jälkeen, lounasta ennen tms.).
3. Etsi hiljainen paikka.
4. Istu mukavassa asennossa.
5. Keskity hengitykseesi.

Ps. Kaikista hyvistä (heikoista) aikeistani huolimatta en tahdo saada aikaiseksi edes kahden minuutin meditaatiota. Nyt aion kuitenkin yrittää, vaikka se sitten jäisi pysyvästi kaksiminuuttiseksi.

1. Sulje silmäsi.

2. Keskity hengitykseesi.

3. Kuvittele, että jokainen hengitys pyyhkii mielesi tyhjäksi kuin tuulilasinpyyhkijä.

4. Kun olet valmis, avaa silmäsi ja katso, mitä tässä hetkessä todella on.

Samalla kaikille helsinkiläisille, entisille helsinkiläisille, Helsingissä vierailleille ja Helsingistä haaveileville vaikuttamisvinkki: kerro Kaupunginmuseolle, mikä on lempipaikkasi tässä urbaanissa pikkukaupungissa ja vaikuta tulevan näyttelyn sisältöön. Näyttelyyn vaikuttaminen on tosin minulle toissijaista; ajattelen, että ihmiselle on aina hyväksi muistella, kuvitella tai haaveilla hyvistä hetkistä, asioista tai paikoista. Tässä on siihen oiva mahdollisuus!

Avaa taas seikkailua varten luomasi tiedosto. Kirjoita siihen, mistä unelmoit. Lue, mitä kirjoitit ja uppoudu hetken ajaksi kuvittelemaan, että unelmasi ovat jo toteutuneet. Jos kuvittelun tuloksena muutat mielesi siitä, mitä haluat, kirjoita teksti uudestaan, kunnes siihen uskominen saa sinut hymyilemään.

Tehtävä 10.

Ennen kuin käyt illalla nukkumaan, ota paperia tai vihko ja kirjoita siihen vähintään kolme asiaa, joista olet kiitollinen juuri tänään. Asiat voivat olla konkreettisia, pieniä, suuria tai filosofisia. Jälkiruokajäätelö on yhtä hyvä kiitollisuuden aihe kuin perheenjäsenen toipuminen sairaudesta tai kehujen saaminen. Jos sinulle tulee kolmen asian jälkeen mieleen helposti lisää kiitollisuudenaiheita, kirjoita koko aukeama täyteen. Jatka seuraavana iltana.

Tehtävä 9.

Avaa jälleen Zen-seikkailutiedostosi ja kirjaa sinne, minkälaisia medioita kohtaat tavallisen päivän mittaan. Listaa myös tilaamasi lehdet, myös ne, jotka tulevat bonuskorttien tai hyväntekeväisyyden kylkiäisinä. Mieti nyt, voisiko jostakin niistä luopua. Jos se tuntuu mahdolliselta tai olet valmis kokeilemaan, tee se. Laita ulko-oveen lappu: ei mainoksia tai ilmaisjakeluita. Päätä, ettet osta kaupasta lehtien irtonumeroita kuukauteen. Jätä huomenna aamun ilmaislehti lukematta ja katsele sen sijaan ihmisiä. Arvioi, voisiko näin jatkaa ja silti säilyä hengissä.

Ps. Olen tilannut Hesaria siitä saakka, kun muutin pois kotoa 16-vuotiaana. Siirryin pari vuotta sitten verkkohesariin. Vuosi sitten lopetin tilauksen kokonaan. Elän vielä.

Tehtävä 8.

Mieti, mikä on sinun nimikkovahvuutesi. Se voi olla luonteenpiirre tai taito. Kirjaa se ylös. Pohdi sitten, kuinka voisit käyttää nimikkovahvuuttasi uudella tavalla. Sovellus voi olla kuinka pieni ja arkinen tahansa, tai vaihtoehtoisesti maailmoja syleilevä. Valitse itsellesi sopiva asia, joka ehkä hiukan haastaa, mutta ei ole liian stressaava, jotta jäisi tekemättä. Voit kehitellä ideoita vaikka mindmap-tyyliin. (Harjoitus on tutkimuksessa, jossa tutkittiin ns. onnellisuusinterventioiden vaikutusta ihmisten raportoimaan onnellisuuteen.)

Oikea ja vasen aivopuolisko ovat myös erikoistuneet eri asioihin. Vasen on looginen, järkevä, analyyttinen realisti. Oikea on luova, taiteellinen, tunteva ja kokeva. Karkeasti yleistäen oikeaa kättä käytettäessä ihminen hyödyntää vasenta aivopuoliskoaan ja toisinpäin.

Tehtävä 7.

Kirjoita dominantilla kädelläsi (useimmilla oikea), miltä sinusta tuntuu juuri nyt. Vaihda sitten kynä toiseen käteen ja toista tehtävä. Kun olet kirjoittanut, vertaa tekstien sisältöä keskenään.