Adults with Stroke – AOTA:n konffa, 1. päivä

December 9, 2012 at 15:50 Leave a comment

No niin, olin siis viikko siten Amerikan itärannikolla Baltimoressa AOTA:n konferenssissa, jonka aiheena oli aikuisten aivohalvaukset. Tarpeetonta sanoakaan, että LOISTOKEIKKA. Ja nälkä kasvaa syödessä!

Aloitin postauksen kirjoittamisen jo ensimmäisen päivän jälkeen kotiuduttuani hotellille, mutta asiaa olisi kokonaiseen kirjaan tai vähintään parin päivän seminaariin. Pienen blogipostauksen repäisy on siis haastavaa. Tässä nyt siis Amerikassa aloittamani kirjoitus ja pieni alustava maistiainen, myöhemmin lisää, monessa postauksessa! Pala kerrallaan.

Ja siis sori, asia ei ole jäsenneltyä ja loppuu kesken, sillä kyseessä on vain pieni osa muistiinpanoistani. Julkaisen tämän silti ja yritän saada aikaiseksi jotain pureskellumpaa seuraavaan postaukseen.

—–

Kirjoitettu 30.12.12.

Olen jetlagista sekaisin ja yritän sinnitellä vielä hetken hereillä, etten heräisi kahdelta yöllä. 10 tunnin konferenssipäivä oli myös intensiivinen ja vei mehut, vaikka antoi PALJON. Informaatiota, ajatuksia, oivalluksia ja näkemyksiä, ideoita ja inspiraatiota tuli enemmän kuin osaan kertoa ja tieto on vielä täysin jäsentymättömänä päässäni, muistiinpanoissa ja materiaaleissa, mutta tässä silti pari palaa. Seassa omia ajatuksiani.

Keynote Speaker: Carolyn Baum, PhD, OTR/L, FAOTA

The Performance and Participation Issues of Stroke

Aivohalvauksen kuntoutuksessa on meneillään paradigman muutos: aivohalvaus ei ole (vain) akuutti tapahtuma, vaan pysyvä muutos yksilön elämässä. Siirtyminen lääketieteellisestä lähtökohdasta toiminnalliseen suoriutumiseen ja osallistumiseen. Lääketieteellisesti “lievä” aivohalvaus ei vielä kerro mitään toiminnallisen suoriutumisen tasosta aivohalvauksen jälkeen; siihen vaikuttavat yksilölliset tekijät, ympäristö, työ, . Sekundääristen oireiden ehkäiseminen on tärkeää.

Kuntoutus on nähtävä oppimisprosessina. Toimintaterapiassa pyritään edistämään asiakkaan ongelmanratkaisutaitoja, jotta asiakas pystyy soveltamaan taitojaan erilaisissa tilanteissa. Strategioiden opettaminen on huomattavasti tehokkaampaa kuin ns. tehtäväorientoitunut harjoittelu. Toimintaterapian siirtovaikutus on paras, kun asiakas oppii strategioita, joita voi soveltaa moniin tilanteisiin, ympäristöihin ja tehtäviin sen sijaan että oppisi hyvin kontekstisidonnaisen toiminnan.

OT: life skills for life functions.

Yksilön aivohalvauksesta koituvat vaikeudet ovat juopa sen, mitä haluaa ja mitä pystyy tekemään välillä. Alue on siis subjektiivisesti määriteltävä ja kokemuksellinen, ei objektiivinen lääketieteellinen ja selkeästi mitattava.

Excess disability = käsite kuvaa osaltaan sekundäärisiä vaikutuksia, joita eivät ole vain esim. uusi aivoverenvuoto, spastisuudesta seuraavat kivut ja hahmotusvaikeuksista johtuva työkyvyttömyys. Excess disabilityä ovat myös ympäristön ja yksilön asenne ja ymmärrys tapahtuneesta ja sen seurauksista. Aivohalvaukseen todella yleisesti liittyvä väsymys (fatiikki) on hyvä esimerkki oireesta, jota ei kunnolla tunnisteta, tunnusteta ja huomioida, mutta jonka vaikutukset yksilön päivittäiseen elämään ovat merkittävät. Yksilön toimintaa määrittävät hänen valintansa siitä, mitä hän katsoo ensisijaisen tärkeäksi tehtäväksi, sillä jaksaminen ei riitä kaikkeen samaan kuin aiemmin.

Jos oireita ei kunnolla tunnisteta tai ymmärretä, ne rajoittavat elämää huomattavasti enemmän kuin olisi “välttämätöntä“. Se on excess disabilityä.

Tunteet ja kognitio ovat yhteydessä toisiinsa, molemmat näkyvät tai seuraavat muutoksista amygdalassa. Näistä seurauksena on toiminnanohjauksen ongelmia, jotka näyttäytyvät kaikessa monimutkaisemmassa toiminnassa erityisesti kun toiminta vaatii taitojen soveltamista ja ongelmanratkaisua uudessa tilanteessa.

Masennukseen (joka myös on tavallinen seuraus aivohalvauksesta) liittyy myös väsymys. Aivohalvaukseen liittyvä masennus on laadultaan toisenlaista kuin ilman halvausta esiintyvä masennus.

Aivohalvauksen jälkeen kaikesta tulee uutta. Se on hyvin perustavan laatuinen muutos yksilön elämässä.

Tutkimuksissa on osoitettu, että jos yksilö asettaa tavoitteita kuntoutumiselleen, hän motivoituu ja sitoutuu paremmin. Tavoite ohjaa toipumista.

Toiminnan ytimessä on perusteellinen oppimisprosessi. Asiakkaan on kuntoutuksessa oltava aktiivinen oppimisprosessissaan. Tutkimukset osoittavat, että vaaditaan 300 toistoa tunnissa, jotta tapahtuu motorista oppimista. Tutkimuksessa selvitettiin myös nykytilanne, jossa toistoja tehdään 42 tunissa.

Tunnollisesta kuntoutujasta (compliant) on tavoiteltavaa siirtyä ns. informoituun kuntoutujaan.

Nykyiset kuntoutusajat (Jenkeissä 72 tuntia sairaalassa ja 12 päivää avokuntoutuksessa) eivät riitä siihen, että asiakkaan kaikki kysymykset tulisivat vastatuiksi. Yksi idea on perustaa tukipuhelimia, joihin asiakkaan ja näiden omaiset voivat soittaa. Kuntoutumisen eri vaiheissa herää erilaisia kysymyksiä.

Vaikka manuaalinen terapia on tärkeä osa toimintaterapiaa, voimme auttaa asiakasta merkittävästi myös muin tavoin, kuten auttamalla ymmärtämään tilanteen, opettamalla elämänhallintaa ja self management trainingia, strategioita ja käyttämään olemassaolevia resursseja (perheen, työn, kunnallisten palveluiden jne. puitteissa).

Toimintaterapeutti tietää, mitä yksilön täytyy pystyä tekemään, sillä asiakkaamme kertovat sen meille.

Joyce Sabari

Evidence-based Practice

VERKKOLÄHTEITÄ

Occupational Therapy: Critically Appraised Topics

Occupational Therapy: Systematic Evaluation of Evidence

Myös PubMed ja Cochrane.

Lisäksi Radomskin ja Tromblyn kirjoista löytyvät EBP-taulukot.

Koska käytössämme on rajallinen aika kuntouttaa, meidän tulee informoida sekä moniammatillista tiimiä että asiakasta niistä toimenpiteistä, joista on näyttöä ja annettava asiakkaan/tiimin päättää kuntoutuksen prioriteetti.

Jenkkien kansalliset ohjenuorat verkossa: National Guidelines: Occupational Therapy

Evidence-Based Review of Stroke Rehabilitation –> ohjaa asiakkaat perheineen lukemaan esim. tiettyä artikkelia sivustolta.

Jaa parhaat käytännöt ja viittaa moniammatillisissa ja asiakkaan kanssa keskustellessa ohjenuoriin (guidelines) ja näyttöön.

Jos halvauksesta on 10 vuotta, ei ole järkeä yrittää laajentaa liikeratoja. Kuntoutuksen painopiste on muualla.

Arvioinnissa on tärkeää huomioida aina toiminnallinen historia/profiili, joka laittaa asiakkaan taidot, valmiudet ja suoriutumisen kontekstiin. Akuutin halvauspotilaan kuntoutuksen on oltava toissijaisten vaikutusten estämistä (virheasennot, opittu käytteettömyys, kipu, masennus, aspiraatio jne.).

Jos harjoittelu on vaikeaa, asiakkaalla ei ole sisäistä motivaatiota. Asiakkaat tarvitsevat meitä tukemaan heitä jäsenneltyyn ja aikataulutettuun harjoitteluun, jotta kuntoutus silti tapahtuu. Kuntoutus ei voi tapahtua  vain silloin kun tapaamme asiakasta, vaan asiakkaan (ja tämän lähipiirin) on sitouduttava harjoittelemaan koko ajan. Kotitehtävien antaminen/itsenäisen harjoittelun ohjaaminen erittäin tärkeää; kuntoutuksessa tehdyt toistot eivät riitä. Itse ajattelen, että omaharjoitteluohjeisiin pitäisi liittää aina pieni pala tieteellisestä näytöstä nimenomaan pyydettyyn harjoitukseen liittyen asiakkaan ja tämän omaisten motivaation vahvistamiseksi.

Näytön puute ei ole syy olla tekemättä hyviksi koettuja ja havaittuja asioita.

Halvauksen saaneelle asiakkaalle on järjestettävä pääsy toimintaterapiapalveluihin jatkuvassa sopeutumisprosessissa myös akuuttivaiheen jälkeen.

Meillä on ajasta puute, mutta kuntoutujilla ei: merkityksellisen rutiinin luominen ja ylläpitämisen tukeminen on tärkeää, jotta asiakas voi elää itselleen tyydyttävää elämää. Ajanhallinta.

Olen itse pohdiskellut, pitäisikö lausuntoihin ruveta kirjaamaan loppuun: “Tämän intervention tuloksena asiakas… ” osoittaakseni toimintaterapian vaikutukset juuri siinä interventiossa ja lisätäkseni ymmärrystä siitä, mitä toimintaterapia on ja mihin sillä vaikutetaan.

Outcome assessment = tulosten arviointi. Jaa toimintaterapiaprosessin aikana saavutettu muutos (alkuarvioinnin tulos ja sitten väliarviointi, loppuarviointiasiakkaan kanssa. Anna toimintaterapialausunto asiakkaalle, jotta tämä voi mahdollisesti seuraavan toimintaterapeutin kohdatessaan näyttää tälle, mitä on tehty ja millä tuloksin.

Arviointitieto ei ole tärkeää vain meille, vaan myös asiakkaalle.

Kaikilla esineillä on eri omaisuutensa, jotka valmistavat (predisposition) ihmisen toimintaan. Siksi toimintaperustainen harjoittelu toimii; ihmisen elimistö valmistautuu toimintaan eri tavoin kun kyseessä on tunnistettava ja tiedetty esine toisin kuin harjoiteltaessa palikoilla tms. joilla ei ole toimintaan liittyviä merkityksiä ja kontekstia todellisessa elämässä. Predispositiot vaikuttavat motoriseen suoriutumiseen, josta osoituksena mm. tutkimus, jossa ihmiset oli jaettu kahteen ryhmään; toisten tehtävänä oli pilkkoa vihannesleikkurilla sen sisällä olevat sienet, toiset saivat ohjeeksi painaa ruskealla paperilla peitettyä vihannesleikkuria, josta osallistujat eivät siis tienneet sen leikkuri olevankaan vaan kyseessä oli ns. merkityksetön suoritus. Vihannesleikkurilla leikanneiden liikkeet olivat sujuvammat, laadukkaammat ja tehokkaammat sekä olka-, kyynär- että rannenivelen liikkeiden osalta.

Pakotettu käden käyttö. Myös terapian ulkopuolella esim. siten, että “haluan, että kerrot huomenna, millä kahdella uudella tavalla olet käyttänyt halvaantunutta kättäsi uudella tavalla tässä ja tässä toiminnassa“.

Entry filed under: Neurological illnesses, Occupational Therapy. Tags: .

Toimintaterapian tutkimus- ja kehittämissymposium Vauhtia pyörätuoliin

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

Trackback this post  |  Subscribe to the comments via RSS Feed


Interact

You're welcome to comment on the posts both in English or Finnish. Whatever to keep the ideas flowing!

Categories


%d bloggers like this: