Posts filed under ‘Neurological illnesses’

Liikuntaa ms-tautiin ja kuntoutuksen parannettava osallistumista

Terveystieteiden maisteri ja fysioterapeutti Anders Rombergin, joka tietääkseni vaikuttaa Maskun kuntoutuskeskuksessa, väitöskirja liikunnan vaikutuksesta ms-tautiin valmistui ja osoitti säännöllisen ja suunnitelmallisen harjoittelun edistävän toimintakykyä lievässä ja keskivaikeassa taudissa/taudin vaiheessa. Tiivistelmästä käy ilmi, että osallistujat saivat sekä voima- että kestävyysharjoitteluohjausta, mutta painotus oli nimenomaan voimaharjoittelussa.

Ms-tautia sairastavat ovat yksi somaattista toimintaterapiaa työllistävistä suurista asiakasryhmistä ja väitöksen perusteella varsinkin varhaisemman vaiheen ms-asiakkaita tulee informoida, kannustaa ja ohjata liikuntaharjoitteluun.

Toinen kiinnostava tuore tutkimus osoittaa, että ikääntyneet aivohalvauksen saaneet (tässä 65-85v.) hyötyvät avomuotoisesta tehostetun kädenkäytön harjoittelusta samoin kuin laitosmuotoisesta kävelyharjoittelusta. Kiinnostavaa on, että vaikka yleinen toimintakyky, kävelykyky ja yläraajan toimintakyky paranivat, vaikutukset elämänlaatuun, mielialaan ja elämänhallintaan jäivät vähäisiksi.

Tästä luennoin kaksi viikkoa takaperin toimintaterapian kansallisilla koulutuspäivillä: Jotta vaikutus osallistumiseen ja elämänhallintaan olisi merkittävämpi, kädenkäytön harjoittelu ja siihen valmentaminen tulee toteuttaa asiakkaalle mielekkään toiminnan/toimintojen osana asiakkaan yksilöllinen elämäntilanne ja ympäristön vaatimukset huomioiden. Intervention tuloksellisuutta tulee arvioida senso-motoristen taitojen ja valmiuksien lisäksi osallistumisen tasolla (=participation outcome). 

October 10, 2013 at 20:16 Leave a comment

Adults with Stroke – AOTA:n konffa, 1. päivä

No niin, olin siis viikko siten Amerikan itärannikolla Baltimoressa AOTA:n konferenssissa, jonka aiheena oli aikuisten aivohalvaukset. Tarpeetonta sanoakaan, että LOISTOKEIKKA. Ja nälkä kasvaa syödessä!

Aloitin postauksen kirjoittamisen jo ensimmäisen päivän jälkeen kotiuduttuani hotellille, mutta asiaa olisi kokonaiseen kirjaan tai vähintään parin päivän seminaariin. Pienen blogipostauksen repäisy on siis haastavaa. Tässä nyt siis Amerikassa aloittamani kirjoitus ja pieni alustava maistiainen, myöhemmin lisää, monessa postauksessa! Pala kerrallaan.

Ja siis sori, asia ei ole jäsenneltyä ja loppuu kesken, sillä kyseessä on vain pieni osa muistiinpanoistani. Julkaisen tämän silti ja yritän saada aikaiseksi jotain pureskellumpaa seuraavaan postaukseen.

—–

Kirjoitettu 30.12.12.

Olen jetlagista sekaisin ja yritän sinnitellä vielä hetken hereillä, etten heräisi kahdelta yöllä. 10 tunnin konferenssipäivä oli myös intensiivinen ja vei mehut, vaikka antoi PALJON. Informaatiota, ajatuksia, oivalluksia ja näkemyksiä, ideoita ja inspiraatiota tuli enemmän kuin osaan kertoa ja tieto on vielä täysin jäsentymättömänä päässäni, muistiinpanoissa ja materiaaleissa, mutta tässä silti pari palaa. Seassa omia ajatuksiani.

Keynote Speaker: Carolyn Baum, PhD, OTR/L, FAOTA

The Performance and Participation Issues of Stroke

Aivohalvauksen kuntoutuksessa on meneillään paradigman muutos: aivohalvaus ei ole (vain) akuutti tapahtuma, vaan pysyvä muutos yksilön elämässä. Siirtyminen lääketieteellisestä lähtökohdasta toiminnalliseen suoriutumiseen ja osallistumiseen. Lääketieteellisesti “lievä” aivohalvaus ei vielä kerro mitään toiminnallisen suoriutumisen tasosta aivohalvauksen jälkeen; siihen vaikuttavat yksilölliset tekijät, ympäristö, työ, . Sekundääristen oireiden ehkäiseminen on tärkeää.

Kuntoutus on nähtävä oppimisprosessina. Toimintaterapiassa pyritään edistämään asiakkaan ongelmanratkaisutaitoja, jotta asiakas pystyy soveltamaan taitojaan erilaisissa tilanteissa. Strategioiden opettaminen on huomattavasti tehokkaampaa kuin ns. tehtäväorientoitunut harjoittelu. Toimintaterapian siirtovaikutus on paras, kun asiakas oppii strategioita, joita voi soveltaa moniin tilanteisiin, ympäristöihin ja tehtäviin sen sijaan että oppisi hyvin kontekstisidonnaisen toiminnan.

OT: life skills for life functions.

Yksilön aivohalvauksesta koituvat vaikeudet ovat juopa sen, mitä haluaa ja mitä pystyy tekemään välillä. Alue on siis subjektiivisesti määriteltävä ja kokemuksellinen, ei objektiivinen lääketieteellinen ja selkeästi mitattava.

Excess disability = käsite kuvaa osaltaan sekundäärisiä vaikutuksia, joita eivät ole vain esim. uusi aivoverenvuoto, spastisuudesta seuraavat kivut ja hahmotusvaikeuksista johtuva työkyvyttömyys. Excess disabilityä ovat myös ympäristön ja yksilön asenne ja ymmärrys tapahtuneesta ja sen seurauksista. Aivohalvaukseen todella yleisesti liittyvä väsymys (fatiikki) on hyvä esimerkki oireesta, jota ei kunnolla tunnisteta, tunnusteta ja huomioida, mutta jonka vaikutukset yksilön päivittäiseen elämään ovat merkittävät. Yksilön toimintaa määrittävät hänen valintansa siitä, mitä hän katsoo ensisijaisen tärkeäksi tehtäväksi, sillä jaksaminen ei riitä kaikkeen samaan kuin aiemmin.

Jos oireita ei kunnolla tunnisteta tai ymmärretä, ne rajoittavat elämää huomattavasti enemmän kuin olisi “välttämätöntä“. Se on excess disabilityä.

Tunteet ja kognitio ovat yhteydessä toisiinsa, molemmat näkyvät tai seuraavat muutoksista amygdalassa. Näistä seurauksena on toiminnanohjauksen ongelmia, jotka näyttäytyvät kaikessa monimutkaisemmassa toiminnassa erityisesti kun toiminta vaatii taitojen soveltamista ja ongelmanratkaisua uudessa tilanteessa.

Masennukseen (joka myös on tavallinen seuraus aivohalvauksesta) liittyy myös väsymys. Aivohalvaukseen liittyvä masennus on laadultaan toisenlaista kuin ilman halvausta esiintyvä masennus.

Aivohalvauksen jälkeen kaikesta tulee uutta. Se on hyvin perustavan laatuinen muutos yksilön elämässä.

Tutkimuksissa on osoitettu, että jos yksilö asettaa tavoitteita kuntoutumiselleen, hän motivoituu ja sitoutuu paremmin. Tavoite ohjaa toipumista.

Toiminnan ytimessä on perusteellinen oppimisprosessi. Asiakkaan on kuntoutuksessa oltava aktiivinen oppimisprosessissaan. Tutkimukset osoittavat, että vaaditaan 300 toistoa tunnissa, jotta tapahtuu motorista oppimista. Tutkimuksessa selvitettiin myös nykytilanne, jossa toistoja tehdään 42 tunissa.

Tunnollisesta kuntoutujasta (compliant) on tavoiteltavaa siirtyä ns. informoituun kuntoutujaan.

Nykyiset kuntoutusajat (Jenkeissä 72 tuntia sairaalassa ja 12 päivää avokuntoutuksessa) eivät riitä siihen, että asiakkaan kaikki kysymykset tulisivat vastatuiksi. Yksi idea on perustaa tukipuhelimia, joihin asiakkaan ja näiden omaiset voivat soittaa. Kuntoutumisen eri vaiheissa herää erilaisia kysymyksiä.

Vaikka manuaalinen terapia on tärkeä osa toimintaterapiaa, voimme auttaa asiakasta merkittävästi myös muin tavoin, kuten auttamalla ymmärtämään tilanteen, opettamalla elämänhallintaa ja self management trainingia, strategioita ja käyttämään olemassaolevia resursseja (perheen, työn, kunnallisten palveluiden jne. puitteissa).

Toimintaterapeutti tietää, mitä yksilön täytyy pystyä tekemään, sillä asiakkaamme kertovat sen meille.

Joyce Sabari

Evidence-based Practice

VERKKOLÄHTEITÄ

Occupational Therapy: Critically Appraised Topics

Occupational Therapy: Systematic Evaluation of Evidence

Myös PubMed ja Cochrane.

Lisäksi Radomskin ja Tromblyn kirjoista löytyvät EBP-taulukot.

Koska käytössämme on rajallinen aika kuntouttaa, meidän tulee informoida sekä moniammatillista tiimiä että asiakasta niistä toimenpiteistä, joista on näyttöä ja annettava asiakkaan/tiimin päättää kuntoutuksen prioriteetti.

Jenkkien kansalliset ohjenuorat verkossa: National Guidelines: Occupational Therapy

Evidence-Based Review of Stroke Rehabilitation –> ohjaa asiakkaat perheineen lukemaan esim. tiettyä artikkelia sivustolta.

Jaa parhaat käytännöt ja viittaa moniammatillisissa ja asiakkaan kanssa keskustellessa ohjenuoriin (guidelines) ja näyttöön.

Jos halvauksesta on 10 vuotta, ei ole järkeä yrittää laajentaa liikeratoja. Kuntoutuksen painopiste on muualla.

Arvioinnissa on tärkeää huomioida aina toiminnallinen historia/profiili, joka laittaa asiakkaan taidot, valmiudet ja suoriutumisen kontekstiin. Akuutin halvauspotilaan kuntoutuksen on oltava toissijaisten vaikutusten estämistä (virheasennot, opittu käytteettömyys, kipu, masennus, aspiraatio jne.).

Jos harjoittelu on vaikeaa, asiakkaalla ei ole sisäistä motivaatiota. Asiakkaat tarvitsevat meitä tukemaan heitä jäsenneltyyn ja aikataulutettuun harjoitteluun, jotta kuntoutus silti tapahtuu. Kuntoutus ei voi tapahtua  vain silloin kun tapaamme asiakasta, vaan asiakkaan (ja tämän lähipiirin) on sitouduttava harjoittelemaan koko ajan. Kotitehtävien antaminen/itsenäisen harjoittelun ohjaaminen erittäin tärkeää; kuntoutuksessa tehdyt toistot eivät riitä. Itse ajattelen, että omaharjoitteluohjeisiin pitäisi liittää aina pieni pala tieteellisestä näytöstä nimenomaan pyydettyyn harjoitukseen liittyen asiakkaan ja tämän omaisten motivaation vahvistamiseksi.

Näytön puute ei ole syy olla tekemättä hyviksi koettuja ja havaittuja asioita.

Halvauksen saaneelle asiakkaalle on järjestettävä pääsy toimintaterapiapalveluihin jatkuvassa sopeutumisprosessissa myös akuuttivaiheen jälkeen.

Meillä on ajasta puute, mutta kuntoutujilla ei: merkityksellisen rutiinin luominen ja ylläpitämisen tukeminen on tärkeää, jotta asiakas voi elää itselleen tyydyttävää elämää. Ajanhallinta.

Olen itse pohdiskellut, pitäisikö lausuntoihin ruveta kirjaamaan loppuun: “Tämän intervention tuloksena asiakas… ” osoittaakseni toimintaterapian vaikutukset juuri siinä interventiossa ja lisätäkseni ymmärrystä siitä, mitä toimintaterapia on ja mihin sillä vaikutetaan.

Outcome assessment = tulosten arviointi. Jaa toimintaterapiaprosessin aikana saavutettu muutos (alkuarvioinnin tulos ja sitten väliarviointi, loppuarviointiasiakkaan kanssa. Anna toimintaterapialausunto asiakkaalle, jotta tämä voi mahdollisesti seuraavan toimintaterapeutin kohdatessaan näyttää tälle, mitä on tehty ja millä tuloksin.

Arviointitieto ei ole tärkeää vain meille, vaan myös asiakkaalle.

Kaikilla esineillä on eri omaisuutensa, jotka valmistavat (predisposition) ihmisen toimintaan. Siksi toimintaperustainen harjoittelu toimii; ihmisen elimistö valmistautuu toimintaan eri tavoin kun kyseessä on tunnistettava ja tiedetty esine toisin kuin harjoiteltaessa palikoilla tms. joilla ei ole toimintaan liittyviä merkityksiä ja kontekstia todellisessa elämässä. Predispositiot vaikuttavat motoriseen suoriutumiseen, josta osoituksena mm. tutkimus, jossa ihmiset oli jaettu kahteen ryhmään; toisten tehtävänä oli pilkkoa vihannesleikkurilla sen sisällä olevat sienet, toiset saivat ohjeeksi painaa ruskealla paperilla peitettyä vihannesleikkuria, josta osallistujat eivät siis tienneet sen leikkuri olevankaan vaan kyseessä oli ns. merkityksetön suoritus. Vihannesleikkurilla leikanneiden liikkeet olivat sujuvammat, laadukkaammat ja tehokkaammat sekä olka-, kyynär- että rannenivelen liikkeiden osalta.

Pakotettu käden käyttö. Myös terapian ulkopuolella esim. siten, että “haluan, että kerrot huomenna, millä kahdella uudella tavalla olet käyttänyt halvaantunutta kättäsi uudella tavalla tässä ja tässä toiminnassa“.

December 9, 2012 at 15:50 Leave a comment

Dr. Terry Wahls cures her MS with a hunter gatherer diet

Dr. Terry Wahls gives an astonishing TEDx speech on how she cured her MS (multiple sclerosis) by planning a diet to feed her brain and mitochondria. Just a couple of years ago she was sitting in a wheel chair. Now she is walking, biking, riding a horse and changing the world with speeches like this. Not just fascinating and interesting, also very touching.

I strongly suggest to watch this video: Dr. Terry Wahls – Minding Your Mitochondria.

For those of you curious of the specific recommendations, this is what she eats:

  • 3 cups of green leafy vegetables (kale, spinach, parsley etc.) a day for vitamins B, A, C, K and minerals
  • 3 cups of sulphur rich veggies (cabbages, onion etc.) a day
  • 3 cups of bright colors (vegetables, berries, fruits) a day for flavonoids and polyphenols
  • omega 3 (wild caught fish, grass fed beef) every day
  • organ meats once a week for vitamins, minerals and coenzyme Q
  • seaweed once a week for iodine

Eating all this ” — will dramatically increase the vitamin and mineral content of your diet. Plus you have dramatically lowered your risk for food allergies.”

Worth giving a shot. If you need some practical advice on how to execute the diet, please visit my other blog Monkeyfood.net and Helsinki Paleo.

December 10, 2011 at 11:06 2 comments

The Peaceful Right Brain (the sea of euphoria)

Neuroanatomist Jill Bolte Taylor had a stroke. Hear her extraordinary talk about the experience.

Jill Bolte Taylor’s Powerful Stroke of Insight.

NOTE: you can turn on the subtitles (like in English or Finnish below the video.

(Can’t manage to embed the video here despite all my efforts so please click the link above.)

September 10, 2011 at 07:59 Leave a comment

Eat your way to symptom free Multiple Sclerosis

As an occupational therapist I’m quite often working with people who have multiple sclerosis, also known as MS. This inflammatory disease is a progressive on its nature. Hence the level of function will usually diminish year after year, usually in bursts. Sometimes the disease may “stay still” for a long time but then there will be another episode of getting weaker.

Due to my interest in nutrition I’ve continuously bumped into a phenomenon, in which people having MS have ditched all DAIRY and GLUTEN in their diet and therefore managed to live symptom free. A domestic example of this are two people speaking in public about this: Olli Posti and Saila Saarelainen. They both eat mainly raw vegetarian/vegan food but as I’ve gathered from the lessons from the former research biochemist and an expert in paleolithic nutrition Robb Wolf as well as Nora Gedgaudas, an expert in diet and nutrition and well as neurofeedback practitioner, THE ESSENTIAL CHANGE for living symptom free is not going raw but AVOIDING GLUTEN AND CASEIN (a protein found in dairy).

So if you have MS or you know someone who does and want to facilitate symptom free life as well as better overall health, please try a diet rich in vegetables, (organic) meat and fat (butter, coconut oil) in the expense of mentioned grains and dairy products. Give it some time: you’re almost certain to see some result quite soon but only after six months it’ll be inevitable.

In practice this means avoiding all bread, cereal, buns, donuts, cheese, quark, milk, yoghurt, pasta, porridge to name a few. Yes, even rye bread. Even though oat is said not to contain gluten I’d add that to the list of the food to be avoided due to it’s high content of anti-nutrients. Same applies to buckwheat and other gluten-free grains. Grains are not for human, especially if you’re having an inflammatory disease.

If you want to read more about the connection between diet and MS, here’s some:

September 12, 2010 at 12:57 3 comments

Omega-3 for Alzheimer’s

It’s been known quite a while that (heavy doses of) omega-3 fatty acids may significantly improve the condition in people with Alzheimer’s. Among others Dr. Barry Sears has done some experimenting and written about it in his several books, such as Omega Rx Zone. Now the researchers from the School of Life and Environmental Sciences and School of Medicine at The Deakin University believe they’ve found out, why omega-3’s prevent Alzheimer’s. Apparently low omega-3 levels in brains and an actual omega-3 deficiency causes the zinc level to rise which results in cell death.

When Alzheimer’s is already the second most feared disease in the U.K. after cancer and younger and younger people tend to fell ill, there’s finally some light to this. By making sure you’re having an adequate amount of omega-3s (at least 2,5 grams per day for an healthy adult) and taking care of your diet (remove processed carbs ie. sugars, cut down vegetable oils and other products rich in omega-6, preferably also grains and possibly dairy, include: organic meats, vegetables, nuts such as macadamia and walnut, fish, eggs, berries, avocado and virgin coconut oil) you can make a difference for your own future.

NOTE: when treating Alzheimer’s and other memory illnesses as well as neurological conditions by supplementing with omega-3, the needed amount is SIGNIFICANTLY HIGHER than the amount recommended for an healthy adult. For example Dr. Sears was experimenting with some 20 grams dose of fish oil per day.

Via Jess Banda’s Blog.

March 10, 2010 at 06:35 Leave a comment

Alzheimer’s strikes the Disc World

Terry Pratchett, a famous English author responsible for creating the Disc World, was diagnosed with Alzheimer’s last year. I watched the documentary Pratchett and Alzheimer’s yesterday and begun to ponder, whether people with Alzheimer’s are diagnosed earlier in the UK than in Finland. The documentary showed several people with only “mild” problems caused by Alzheimer’s where as in my job I see even relatively young people being diagnosed very late, when it’s already impossible to manage home alone.

Before I dig into that, have a look at the Guardian’s interview with Terry Pratchett about his Alzheimer’s: There’s humour in the darkest places.

March 1, 2010 at 16:19 Leave a comment


Interact

You're welcome to comment on the posts both in English or Finnish. Whatever to keep the ideas flowing!

Categories


%d bloggers like this: